Rakennettu kulttuuriympäristö
Ihminen on aktiivinen toimija ympäristössään – se rakentaa ja muokkaa toimintaympäristöään erilaisiin käyttötarkoituksiin. Rakennettua kulttuuriympäristöä ovat rakennusten ja rakenteiden ohella myös liikenneväylät ja energiaverkot.
Kulttuuriympäristö muodostuu ja muovautuu ihmisen vaikutuksesta, ja täysin staattista tilaa se ei saavuta milloinkaan. Kulttuuriympäristötutkimuksessa olennaista on tunnistaa ne piirteet, jotka ovat tarpeellista säilyttää muuttuvasta maankäytöstä tai muuttuneista tavoitteista huolimatta.
Kulttuuriympäristöt voivat olla agraarimaisemia tai urbaaneja kaupunkiympäristöä, jolloin yhdistäviä tekijöitä erilaisten kohteiden välille voi olla vaikeaa tunnistaa. Yhdistävä tekijä on ihminen. Kulttuuriympäristöt tai rakennetut kulttuuriympäristöt ovat monipuolinen kokoelma ympäristöjä, joissa ihmisen kädenjäljet näkyvät.
Rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteiden tunnistamiseksi laaditaan usein muuttuvan maankäytön yhteydessä erilaisia selvityksiä. Eri laajuiset selvitykset tarjoavat soveltuvat lähtötiedot suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Usein tunnistetut arvot liittyvät kulttuurihistoriaan, rakennustaiteeseen tai maisemaan.
Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY)
Rakennettu ympäristö ja kestäväkehitys
”Suomen rakennuskanta ja infrastruktuuri ovat nuoria; yli 80 prosenttia niistä on syntynyt 70 viimeksi kuluneen vuoden aikana” (Museovirasto, 2023). Toisin sanoen suomalainen rakennuskanta on ikänsä puolesta homogeenista, sillä esimerkiksi vain pieni osa siitä on peräisin sadan vuoden takaa.
Kestävän kehityksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että rakennetun ympäristön arvot tunnistetaan, ja että niiden säilymisedellytyksiä edistetään. Rakennusperintö on paitsi yhteistä kulttuuriomaisuutta, mutta se on myös hiilivarasto. Voidaan yleisesti ottaen todeta, että mitä kauemmin vaikkapa rakennus pysyy käytössä, sitä pidempään sen rakennusaikaiset päästöt ovat sidottuina rakenteisiin.
Suojelutavoitteet
Kunnat ja kuntayhtymät voivat edistää rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvilla asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Erilaiset kaavaratkaisut ovat pääasiallisia suojelutyökaluja rakennetun kulttuuriympäristön osalla, mutta rakennuksia suojellaan myös erityislaeilla: rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla, kirkkolailla ja ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla. Ajantasaisen kaavaratkaisun voi tarkistaa kohteen sijaintikunnasta.
Lista erityislaeilla suojelluista ympäristöistä löytyy osoitteesta kyppi.fi
Yhteystiedot:
Rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntija neuvoo ja auttaa kaikissa toimialansa kysymyksissä Pohjois-Savon alueella
Mikko Paalanen
intendentti, rakennettu kulttuuriympäristö
mikko.paalanen(at)kuopio.fi
puh. 044 718 2626